Valkoinen joulumaa

Meillä joulukukat ovat valkoisia. Ihan vain koska mielestäni valkoiset joulukukat ovat kauneimpia. Tälläiset jouluasetelmat syntyivät jo marraskuun puolella. Asetelmat ovat höystetty lempparijoululaulun säkeillä, lempparifonteilla joulumieltä nostattamaan....

 Lasiset "koeputket", vanhoja kirjansivuja sekä leikkokukkia, tällä kertaa valkoisia eustomia....
Nämä taitavat päästä joulukuustakin koristamaan loppuviikosta?

 Korissa on muutama hyasintti, amaryllis sekä leikkokukkia (neilikoita sekä eustomia) lasipurkeissa. Leikkokukat piristävät ankeaa asetelmaa kun amaryllis ei ole vielä kukassa. Mukana myös simpukoita, viinipullonkorkkeja sekä pitsinen rusetti. Kori hankittu joskus Hemtexistä ja onkin erittäin monikäyttöinen laakeutensa vuoksi. (Kori on parhaimmillaan karjalanpiirakoiden tarjoilussa!)

Loput neilikat laitoin koristeltuihin lasipulloihin koristelautaselle tekotimanttien kera. 

Tarvitseeko joulun aina olla niin jouluinen tai tontuilla kyllästetty?

Päästiin muuten viime viikolla Eetun kanssa 15 minuutiksi julkisuuteen... ;-)

Vartti Itä-Uusimaa -lehti 15.12.2010, artikkeli löytyy myös täältä, sivu 20...

Rauhallista Joulun odotusta, ei enää montaa yötä... :-)

Ihana aamun pikainspiraatio

Viinipullojen korkkeja (kin) on tullut jemmailtua ja nyt vihdoin iski inspiraatio tehdä niistä pieni muistitaulu keittiön seinälle!

Tuhannet kiitokset Kummitustalon Stella!

Vanha kehys ja nauha löytyi kaapista, korkit liimasin kontaktiliimalla taustaan. Lempparijoululaulun säe tulostettu Stucco -kartongille, reunat revitty ja väritetty Promarker -tussilla (mä haluan kohta tussifirmalta sponssirahaa! ;-)) 

Näitä joululaulun pätkiä meillä nähdään enemmänkin tänä jouluna...

EDIT. Nuorimmainen jatkoikin päiväunia ja inspiraatio sai jatketta.

Kehys on ostettu joskus Ikeasta, öljytty pähkinän sävyiseksi ja sai nyt uuden työn...
Voi kuinka kauniita nuo korkit ovatkaan! :-)

Lisäsin myös muistitauluun vanhemmistani 1950-luvulla otetut valokuvat...

 

Ja pikkuinen nukkuu vieläkin, mitä seuraavaksi?

Pojat...

Piparkakkutalo

Meillä on ollut viime viikkoina vähän erilaiset touhut ja aikataulut täällä perämetsässä, joten käsityöt ja väkertelyt sekä niistä tänne päivittely on ollut vähän vähemmällä... :-)

 Eetu ja "Unto" (2vk ja 3pv)

Olemme kuitenkin pipareita ehtineet leipoa sekä myös Piparkakkukerrostalon!

 Mietteliäs leipuri

"Ajattele jos Joulupukki olis tällä säällä uimassa...?"

Täh?

Talo valmiina.

Siellä on myös valot sisällä, pitää kuvata vielä pimeällä uudestaan. Talo on muuten äidin tekemä, mutta eskarilainen on saanut asetella karkit oman maun mukaan ja hienohan se on!

Leipomisen lisäksi olemme vähän yrittännet virittäytyä tulevan juhlan tunnelmaan katsomalla Joulutarinan. On se vaan niin kaunis ja koskettava. Itse olen sen kertaalleen nähnyt, kummipojan kanssa elokuvissa ja vähän mietitytti että uskaltaako sitä herkälle 6-vuotiaalle näyttääkään? Poika tykkäsi ja äiti itkeä vollotti jo 3 sekuntia alkutekstien loppumisen jälkeen... 

Kesken elokuvan Eetu tuumasi että "Toi on semmosta vanhasta aikaa kun ei ollut vielä keksitty teknologiaa..." (On kuulemma kuullut jossain Olipa kerran -ohjelmasta lausahduksen, ei sentään ihan einsteini...) ;-)

Tein myös muutaman jouluisen kukka-asetelman, tässä Nelli "Suhinalempi" nuuskuttelee hyasinttejä. Asetelmiin palataan tuonnempana uudestaan....

Kaipa se joulu sieltä tulee, vaikka ei liikaa ehdi hössöttämään. Eetun ja kummilasten joulukalenteritkin on tänään vihdoin saatu täytettyä joten pahimmat pakolliset joulutressit takanapäin... :-)

Toki olisihan se ihanaa laittaa ja tehdä (päässä on miljoona ideaa), mutta nyt nautitaankin pienistä iloista! Kuten tänään kuullusta ensimmäisestä, yhden tavun mittaisesta "jokelluksesta"...

Rauhallista Joulun odotusta kaikille!

Viikon kohokohta!

Kuusikulmioita ja pitsiä

Viime viikolla alkoi intohimo kuusikulmioihin.  Vajaa 50 palaa takanapäin eli arvioisin projektin olevan puolivälissä jos torkkupeiton näistä haluan...
Olohuoneeseen pääsi tänä syksynä ripaus liilaa ja "siitä se ajatus sitten lähti"...

Olen yleensä aika malttamaton projektien kanssa ja nytkin olen heti aloittanut palojen yhdistelyn. En malta odottaa, miltä lopputulos tulee näyttämään ja lupaavalta näyttää... :-)

OHJE:

1.krs 4kjs, sulje ps. (tuloksena rengas)

2.krs 2kjs, 11p renkaaseen, sulje ps. (yht. 12 pylvästä)

3.krs 3kjs, *2p p:seen, kjs,* toista*-* 10 kertaa, lopuksi 1p, sulje ps. (yht. 12 pylväsparia)

4.krs 2kjs, 2p muodostuneeseen kjs-lenkkiin, 1 kjs, 3p jokaiseen kjs-lenkkiin. sulje ps. (yht. 12 pylvästriplaa)

5.krs *3kjs, ks kjs-lenkkiin* toista *-* 11 kertaa, sulje ps ensimmäiseen kjs-lenkkiin. (yht. 12 kjs-lenkkiä)

6.krs ensimmäiseen kjs-lenkkiin 2kjs, 2p, kjs, 3p. *seuraavaan kjs-lenkkiin 3p. seuraavaan kjs-lenkkiin 3p, kjs, 3p.* toista *-* 8 kertaa, viimeiseen kjs- lenkkiin 3p, sulje ps, päätä vetämällä lanka silmukan läpi. (yht. 6 kulmaa???)

Palojen yhdistely 7veikalla ks nurjalta puolelta.

Näissä koukku nro 4, lankana Novitan  Puro, 7veikka sekä isoveikka. Jos tekee yksivärisistä langoista, niin vaihtaisin väriä kierroksilla, Puro on niin raidallista, että en vaihdellut.

EDIT. Valmiin peiton löydät täältä!

Sain siskolta rullan pitsiä...

(Luulin, että sinne lapsuudenkotiin olisi jäänyt enemmänkin, mutta tämä oli ainut mitä toistaiseksi löytyi.)

Jotain ihanaa tästä täytyy kehitellä ja Mummi lupasi koluta omia kaappejaan jos vaikka sieltäkin jotain aarteita löytyisi... 

Ihana viikko tiedossa!

Reseptikirja

Vihdoin sain tehtyä itsellenikin Reseptikirjan. Edellinen meni lahjaksi Maailman Parhaalle Pomolle ja nyt tein itselleni melkein identtisen kopion. Monta vuotta olen haaveillut tälläisesta kirjasta, johon voin kauniisti kerätä kaikki lempparireseptit, lähinnä ne makeat herkut... ;-) Tähän asti reseptit ovat olleet epämääräisillä lippulapuilla tai äkkiä muistikirjaan kirjoitettuina...

Koko n. A5, kannessa puuvillakangas, sisäkannet sekä koristelu Graphic45 -askartelupapereilla, japanilainen sidonta juuttinarulla.

Sidonnan kohdalla tuplapaperit, jolloin kirja ei "leviä" vaikka sinne liimailee lisää papereita.

(Reseptikirjoilla kun on tapana kasvaa ja kehittyä.)

Ohjeet tulostettu ruutupaperille, laput revitty viivottimen avulla ja reunat viimeistelty Promarker -tussilla.

Nyt vihdoin reseptini ovat myös sähköisessä muodossa tallessa, jolloin niitä on helppo tarvitseville jakaa.

Osa resepteistä on nimetty sen mukaan, keneltä sen olen saanut, esim. Anna-Musterin Suklaasuukkoset, Merjan Omenapiirakka tai Rimpsremsan Mokkapalat. 

Reseptit, jotka olen oman makuni mukaan perusresepteistä muokannut, ovat nimetty "Askolantädin Maanmainioiksi", esim. Askolantädin Maanmainio Rapskupiikala (vuosia sitten, kun tämä piirakka "kehiteltiin", ei eskarilainen osannut ärrää ja piirakat olivat "piikaloita" ;-)).

Kun vain vihdoin oppisin olemaan sotkematta leivontapuuhien yhteydessä, jotta kirja säilyisi edes suhteellisen puhtaana...

Suutarin lapsilla ei muuten vieläkään ole kenkiä. Havahduin eräänä päivänä siihen, että pojalla ei ole yksiäkään sopivia villasukkia. Lankakorista löytyi muutama kerä Nalle-lankaa ja nyt neulomaan, Heippa!

(toivottavasti poika ei hermostu, koska lanka on viininpunaista, hups!)

EDIT. Poika ei hermostunut, vaan ensimmäisen sovituksen yhteydessä tostesi, että "just lemppariväri" !!??? Pinkki olisi kuulemma ollut huono, kaikki muut käy... :-)

Kylttejä ja kortteja

Viime viikkojen projektit (tai siis osa niistä) on saatu päätökseen ja tässä tiivistelmä:

PUUKYLTIT

Yleensä aina Pajan tuotoksia syntyy yli omien tarpeiden, mutta tälläkertaa juuri sopivasti! Kaikki kyltit ovat löytäneet paikkansa maailmalla. Yksi niistä lähtee luonnollisestikin arpajaispalkintona matkaan ja toinen päätyi naapurin Rouvan kotiin... Tervetuloa -kyltti koristaa Kartanon ulko-ovea ja Arabian  Runo -teemainen on varta vasten mittatilauksena itselle tehty!
Olen himoinnut kyseistä ASTIAsarjaa itselleni, mutta yhdistelmänä näinkin höslä emäntä sekä keittiön kivilattia ei vaan yksinkertaisesti toimi. Niin kauan kun meillä on kivilattia, pysytään myös marketin halvoissa astioissa, sillä lautasia ja laseja kuluu täällä enemmän kuin laki sallii. (Puolustuksekseni täytyy todeta, että kyllä tuo miesväkikin astioita tiputtelee.) Helpotuksena tuohon himoon on nyt ainakin sarjan serveteillä, Decoupage-tekniikalla, koristeltu laho lankku kyökin seinällä!
"Kauniita Unia" -kyltit pääsivät syntymäpäivälahjojen muodossa kahden ihanaisen nuoren neidin makuuhuoneisiin (lisäksi paketeissa oli virkatut pussukat sekä kummitytölle Nomination-koru ja nuoremmalle neidille itse tehty kaulakoru)

Pussukat virkattu, (yllätysyllätys) Novita Puro -langasta, värinä taas kerran Luumupuu (on vaan niin herkku!)

Kaulakoru tehty Das-massasta, kukka painettu Tildan leimasinkuviolla ja korun kuivuttua "väritetty" Promarker -tusseilla. (Näitä massa-leimailukokeiluja tuli tehtyä enemmänkin viimeviikolla (vai oliko se toissaviikolla, hmhmm...) mutta niihin palataan myöhemmin...

HÄÄKUTSUKORTTEJA

Korttiaskartelupuolella tein Askartelukauppaan muutamia kutsukorttimalleja tilpehööreineen. 

Materiaaleina Stucco-kartonkeja sekä -papereita, Graphic45- askartelupapereita (taas kerran) lähinnä Baby 2 Bride -sarjasta, satiininauhaa, paperikukkia sekä liimatarrahelmiä.
Korttien viimeistely Promarker -tusseilla.

Kaikki tarvikkeet askartelukauppa Paperipilvestä.

Huomasin muuten juuri, että tuolla Graphic45 papereiden sivuilla on uusi sarja, Once Upon A Springtime! Ihana! Olen niiiiiiin koukussa noihin papereihin!!!!!!! Onkohan nuo kohta "lähikaupassa"? :-) Aivonystyrät jo savuaa inspiraatiota!!!!
(Näissä tämän postauksen kuvakollaasi/"Digiskräppäyskokeiluissa" on muuten pohjana noita g45 -kuvia...)


Ainiin, Joulustakin pitäisi kai pikkuhiljaa alkaa innostumaan....? Yleensä aloitan joulusuunnitelmat jo elokuussa innosta kihisten, mutta tänä vuonna ei tunnu irtoavan. Kynttilöitä polttelen ahkerasti, glögiä kuluu jo aika paljon (koska kuuma mustaherukkamehu alkaa tympimään tämän flunssan kanssa) ja joulukalenterisuunnitelmat ok, mutta siinä se sitten onkin. Kaipa se innostus sieltä kohta tulee tai sitten jää yksi joulu väliin. Onkohan se edes sallittua?

Arvonta arvottu!

Kiitos kaikille Lauramaiseen arvontaan osallistuneille! "Viralliset" arpajaiset on pidetty ja voittajaksi selvisi....

 MIIA-REBEKKA!

Hamahulluus

Lapsellani on Hamahelmiaddiktio. Ei ihan huono juttu, kun kerran Eskarilainen tykkää istua ja näpertää. Helmiä kuluu vaan aika paljon ja harva se hetki saa silitysrautaa kuumentaa. Nyt syksyn tullen on hulluus taas kovassa vauhdissa. Tässä otos vuosien varrella syntyneistä. Suurin osa on pojan omasta päästä, Pokemoneissa ja Marioissa haettu netistä inspiraatioita. Tetrikset äidin tekemät... ;-)

(Sydämet syntyy yleensä yllätyksenä äidille lahjana... :´-) )

Mummun kortti

Yksi perheemme Isoäideistä juhli viikonloppuna 75-vuotis syntymäpäiviään. Lahjana olimme sukulaisten kanssa keränneet lahjakortin, mutta eihän nyt juhliin voi tyhjin käsin mennä... Kortti pitää ainakin olla ja lisäksi veimme Eskarilaisen koulukuvan kehystettynä.

(Kortissa käytettynä pala Mummun asuin- ja synnyinseudun karttaa, joka aarteista löytyi...)

"Isohko nainen"

Monesti lapset möläyttävät ikäviä; "läski", "ruma" tms. Olen yrittänyt opettaa pojalle, että tiettyjä sanoja ei vaan käytetä. Mielipiteitä saa olla ja niitä saa tuoda julki, mutta voi keksiä jonkun kohteliaan tavan...
"Hei isohko nainen" sanoi sitten 6-vuotias ja taputteli hellästi äidin vatsaa... :-D

("Taitaa olla pullat uunissa" tokaisi myös eräänä iltana saunan lauteilla... Kyllä ne osaa yllättää)

Olen myöskin parhaani mukaan yrittänyt opettaa peruskohteliaisuuksia ja varsinkin vanhempaa väkeä eli aikuisia kohtaan... Poikahan oppii, mutta äitiä pännii, kun ei se vanhempi väki itse aina osaa, puhuvat kuitenkin kovasti "nykyajan nuorisosta" paheksuen sitä ja tätä. 

Olinpa kerran kauppareissulla iloinen, kun poika, silloin n.4-vuotias, avasi kohteliaasti oven vanhemmalle rouvashenkilölle. Rouva ei kuitenkaan noteerannut pienen miehen tekoa eleelläkään. Poika siihen kuuluvalla äänellä:

"Äiti, miksi daami ei sanonut Kiitos?" 

Tämän myös "Daami" kuuli ja ilme oli nolo. Toivottavasti oppi!!

(Olen siis myös yrittänyt välttää "tädittelyä/sedittelyä" tuntemattomista lapsen kanssa, "daami" ja "herra" ovat olleet oikein hyviä korvaavia sanoja, kaikenikäisille ;-))

Sellaista putkahti mieleen näin perjantai-illan kunniaksi.
Juu ja suunnattomat tervetuliaistoivotukset kävijöille ja lukijoille! Nähdään!

Pienet ja pölyiset

Täällä Kartanossa, Laguunin rannalla on sisustusjumi. Lokakuun aikana oli tarkoitus siirrellä mööpeleitä huoneesta toiseen, maalata, sisustaa, tehdä tilaa tulokkaalle eli niitä pesänrakennuspuuhia.

Nyt tuleekin salaisuus; Kartano ei ihan oikeasti ole kartano ja tilanpuute on krooninen, niin säilytyksen kuin asumisenkin osalta.
Haluan tulokkaalle oman huoneen eli Esikoinen saa luopua omasta pienestä ja muuttaa isompaan eli vanhempien nykyiseen huoneeseen. Kartanon Länsisiipi joudutaan uhraamaan aikuisväelle. Länsisiivessä sijaitsee tällähetkellä kirjasto, toimisto sekä Baari.
Nyt tulee toinen salaisuus; Länsisiipi ei oikeastaan ole siipi, vaan yksi normaalikokoinen huone olohuoneen yhteydessä.
Tässä kohtaa on se jumi, joka ei ole itsestäni kiinni. Baari pitäisi uudelleensijoittaa. Yhtään tuntien tämän perheen lihasvoiman pesänrakennusviettiä, sisustus- tai Baaristaluopumisintoa, projekti on jumissa.

Pitkään.

Todennäköisesti Kuopus nukkuu pinnasängyssä vanhempien makuuhuoneessa täysi-ikäisyyten asti.
Tästä kaikesta johtuvan ärsytyksen nimissä aloitan lähipäivinä uhkailun, kiristyksen ja lahjonnan (eli ne jo lastenkin kasvatuksessa tutuksi tulleet keinot). Ajattelin korostaa vaikutusta vielä ripauksella kiukuttelua, itkua, raivoa ja tarvittaessa mykkäkoulua.
Toivotaan, että toimii. Kiukuttelut ym. tosin varmaankin painetaan villasella, olenhan tällä hetkellä erittäin hormonihäiriöinen, kuulemma.

Kunnes projekti etenee, on pakko keskittyä yksityiskohtiin.

 Kartanon aula

(liian pieni eteinen)

 Kartanon Ruokasali

(sopivankokoinen tupakeittiö)

 Kartanon lastenhuone

(liian pieni eskarilaisen soppi)

 Kartanon päämakuuhuone

(liian pieni)

Kartanon Sali

(pieni olohuone)

Siinä oli kotini.
Palataan niihin isompiin kokonaisuuksiin sitten... joskus... 

Samalla Suuri Kiitos kaikille edellisten tekstien kommenttien jättäjille ja voimassaolevaan arvontaan osallistujille! :-) Vielä ehtii osallistumaan!

EDIT.
Pienet ja pölyiset -nimi johtuu siitä, että KAIKKI tänään kuvaamani on ollut pölyistä.

Arvonta

Nyt on aika ensimmäiselle lauramaiselle arvonnalle! Tiedän, että kävijöitä täällä blogissani on ja olisi hauska tutustua teihin ja päästä vastavierailulle! Porkkanana on arvonta, jossa palkintona tarjoan "pajan" tämän viikon uunituoreita tuotoksia... (pahoittelen normaaliakin huonompaa kuvaa, olen niin innoissani, etten malta juuri nyt...) ;-)

ELI, palkintona "arpajasissa" huonekyltti (n. 12x40cm, rautalankaripustus, maalattu valkoiseksi, kukat lakattu decoupagetekniikalla ja teksti ruskea...) sekä saunaan pellavainen tuoksupussi (koivu)...

Kuka vain voi osallistua ja yhdellä (1) arvalla mukaan pääsee vastaamalla muutamaan kysymykseen tämän tekstin kommenttilomakkeella.

Kuinka eksyit blogiini? Löytyikö jotain kivaa/hyödyllistä? Tuletko uudelleen? ;-) (Vapaat sanat myös sallittuja)

Kaikki blogin lukijat (uudet ja vanhat) osallistuvat automaattisesti yhdellä (1) arvalla ja jopa kahteen lisäarpaan on mahdollisuus linkittämällä arvonta omaan blogiisi (1) ja/tai lisäämällä blogi omaan blogiluetteloosi (1). Eli yhteensä jopa 4 arpaa! :-) Muistathan laittaa kommenttiin tiedon arpojesi määrästä.

Pidetään tämä tutustumisarvonta lokakuun ajan voimassa!
Voittaja julkistetaan heti arvonnan loputtua ja palkinto lähtee matkaan, kun saadaan yhteystietomuodollisuudet hoidettua...

EDIT.

Tässä vielä kuva kyltistä vaikka linkityksessä käytettäväksi

Merellisiä Aarteita

Ihanaisen Avopin työpaikalla on muuttomyräkkää alustava siivous- ja myllerrysoperaatio käynnissä ja tälläisiä aarteita hän muisti ottaa tietylle hamsterille talteen... :-)  Merikortteja ja karttoja 1970 ja 1980 -luvuilta! Mitäköhän kivaa näistä keksisi, vai laitetaanko kaappiin vanhenemaan enemmän?

Viikonlopun jäljiltä jäi himo neuloa, mutta surullisenkuuluisat Bambupuikot nro5 joutuivat parempiin suihin (kera kerällisen ihanan höttöä Novitan Varpu -lankaa ja keskeneräisen pipon). Laatikonpohjalta kuului kuitenkin kutsuva huhuilu, siellä ne muutama kerä Puro "Luumua" odottelivat... Ilman oikeankokoisia puikkoja on tartuttava koukkuun. Tässä keskeneräiset lapaset. Virkattu kiinteillä silmukoilla (30kjs aloituslenkissä), koukulla nro 4. (Lasten ja kapeakätisten naisten koko)

Ihme ja kumma, raidat menee näissä täysin yksi yhteen alhaalta lähtien, vaikka en yrittänyt enkä edes oikeastaan halunnut... Onneksi ensimmäisen lapasen aikana piti vaihtaa kerä (kun avatusta aloitin) ja tuli edes yksi tuollainen selkeä raita. Kai ne kuitenkin lämmittää? Neulottuja lapasia tukevammat ainakin ovat. Kohta pääsee testaamaan tositoimissa, hetki sitten tuli lumihiutaleita alas... :-)

Lopuksi vielä muita tämän viikon keskeneräisiä projekteja... HiH! :-) Kyllä taas kannatti hillota noita vanhoja lankunpätkiä...

Pellavapussukat liittyvät löylyveteen, ja sisältävät noita vihreitä tuossa vieressä... :-)